Bunkkerimuseo

Joensuun Bunkkerimuseo

Tietoja Bunkkerimuseosta

Yhteystiedot Joensuun Bunkkerimuseo
Kotisivut bunkkerimuseo.jns.fi
Sijainti Joensuun Marjala
Etäisyys keskustasta 8 km
Rakennelman pituus 1 200 km
Rakennettu 1940-41, 1944
Salpalinjasta löytyvät mm. n. 700 teräsbetonista ase- ja majoituskorsua
n. 350 km piikkilankaesteitä
n. 200 km kivipanssariesteitä
n. 200 km kivipanssariesteitä
n. km kaivanto esteitä
n. 350 km taistelu- ja yhteishautaa
n. 3000 kpl puista kenttälinnoitetta
250 kpl pallokorsuja

Joensuun Bunkkerimuseo kertoo sodan aikaisesta Suomen suurimmasta kaikkien aikojen rakennelmasta, joka on 1200 km pituinen linnoitusketju Salpalinja.

Bunkkerimuseo sijaitsee luonnonkauniilla maisemilla Marjalassa noin 8 km Joensuun keskustasta Kuopion suuntaan. Bunkkerimuseo tarjoaa nähtäväkseen kaksi lämmitettyä teräsbetonikorsua aseineen ja esineineen. Toinen on entisöity sota-ajan majoitus- ja asekorsuksi sekä toinen näyttelykorsuksi.

Lisäksi alueella voi tutustua juoksuhautoihin ja niiden konekivääripesäkkeisiin sekä panssarikiviesteisiin. Kaksi avoaseman konekivääripesäkettä ja osa taisteluhautaa on entisöity alkuperäiseen puurakenteiseen ulkomuotoonsa. Nähtävillä on myös kaksi "hyppyheikkiä", piiskatykit, Tuntemattoman Maxim-"varsinainen" -konekivääri, valtavat teräsvalutyöt, konekivääri- ja tähystyskuvut.

Osa pääsy- ja opasmaksuista menee sotaveteraanien hyväksi.

Salpalinjan linnoitusketju

Suomenlahdelta Sallaan ulottuva Salpalinjan llinnoitusketju on suomalaisen sota-ajan vahvan puolustuslinjan merkittävä voimannäyte. Sitä on pidetty yhtenä vahvimpina II maailmansodan aikaisena linnoitusketjuna. Linnoitusketju rakennettiin välirauhan aikana 1940-41 ja rakennustöitä jatkettiin kesällä 1944. Rakennustöihin osallistui enimmillään 35 000 rakentajaa, 2 000 lottaa, 1 100 autoa ja 60 traktoria.

Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, mutta se on antanut olemassaolollaan turvaa ja selustatukea vuoden 1944 raskaissa torjuntataisteluissa. Se vaikutti myös Neuvostoliiton sodanjohdon päätökseen lopettaa hyökkäykset Suomen rintamalle.

Luolia ja tunneleita rakennettiin Salpa-asemaan Suomenlahti-Raikuu välille 25 kpl. Niitä käytettiin yhdistelmäluolina, eli aseita ja miehistön majoitusta varten. Lisäksi majoitukseen ja joukkosidontapaikoiksi rakennettiin 60-400 miehen luolia. Luolista lähes kaikki jäivät keskeneräisiksi. Viimeinen korsu rakennettiin vuonna 1953 Korian varuskuntaan.