© Joensuun ev. lut. seurakunta
| Yhteystiedot | Utran kirkko |
|---|---|
| Kotisivut | www.evl.fi/srk/joensuu |
| Etäisyys keskustasta | n. 7 km |
| Valmistunut | 1895 |
| Vihitty | 27.7.1895 rovasti Henrik Piipponen |
| Alttaritaulun maalaus | Veikko Lappalainen |
Utran erikoinen kirkko on yksi kolmesta Suomen pystyhirsikirkosta ja se kuuluu Joensuun I luokan suojeltaviin rakennuksiin. Kirkko rakennettiin sahateollisuusyhdyskunnan kirkoksi v. 1895.
Komea Utran pystyhirsikirkko sijaitsee Pielisjoen rannalla entisen teollisuuskeskuksen paikalla noin 7 km Joensuun keskustasta. Kirkon alttaritaulun on maalannut Veikko Lappalainen ja sen aiheena on "Jeesus siunaa lapsia". Kirkon 11-äänikertaiset urut on ostettu vuonna 1990, jota ennen ne olivat Juankosken vahna kirkon käytössä. Pakkassäässä haljennut Herman Jäderholmin vuonna 1895 valmistama kirkonkello valettiin uudestaan Hollannissa Eijsboutsin valimolla. Uusi kello sai alkuperäiset muotonsa ja siihen lisättiin teksti "uudelleen valettu 1979 Eijsbouts". Kesäsunnuntaisin kirkossa on iltamusiikkia ja -hartauksia. Kesäaikaan idyllinen puukirkko on myös suosittu vihkikirkko.
Kirkon rakentamisen suunnittelu alkoi vuonna 1894 ja rakennustöihin osallistui vapaaehtoisesti pullolasitehtaan työväki maksamalla penniveroa tuloistaan. Rakennustyöt tehtiin työmies J. Puumalaisen johdolla, mutta kirkon arkkitehdistä ei ole tarkkaa tietoa. Kirkko valmistui vuonna 1895 lähelle silloisia Utran koskia ja se vihittiin käyttöön saman vuoden heinäkuussa.
Kirkon mallina on sanottu käytettävän Josef Stenbäckin piirtämää Mikkelin kivikirkon piirustuksia. Mikkelin kirkosta on voitu ottaa joitakin ideoita, mutta varsinaisena mallina sitä ei ole koskaan käytetty. Joensuulaista Emil Gustafssonia on sanottu kirkon arkkitehdiksi, mutta on myös epäilty, että Utran tehtaan norjalaisella johtajalla olisi ollut vaikutus kirkon arkkitehtuuriin. Norjassa tämä pystyhirsi-tyyli oli hyvin yleinen.
Vuonna 1915 määrättiin Utran kirkko Pielisensuun seurakunnan väliaikaiseksi kirkoksi. Kuitenkin vasta vuonna 1952 kirkko siirtyi lopullisesti Pielisensuun seurakuntaan. Utran kirkko palveli Pielisensuun seurankuntaa siihen saakka, kunnes vuonna 1956 seurakuntien rajaksi määrättiin Joensuun läpi virtaava Pielisjoki. Sen seurauksena Utran alue siirtyi Joensuun seurakuntaan. Vuonna 1983 Mutalan, Rantakylän ja Utran seurakunnat muodostivat itsenäisen Rantakylän seurakunnan, joka on yhteistaloudessa Joensuun ja Pielisensuun kanssa. Utran kirkon omistaa Joensuun evankelisluterilainen seurakuntayhtymä.
Historiansa aikana Utran kirkko on kuulunut neljään eri seurakuntaan: Kontiolahden seurakuntaan vuoteen 1911 asti, Pielisensuun seurakuntaan vuoteen 1955 asti, Joensuun seurakuntaan vuoteen 1982 asti ja Rantakylän seurakuntaan vuodesta 1983 lähtien.
Utran kirkko kuuluu Joensuun kulttuuri- ja rekennushistoriallisiin I luokan suojelukohteisiin. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat kansallisesti ja paikallisesti huomattavat rakennustuntomerkit. Ne on tarkoitus säilyttää purkaamattomana ja alkuperäisessä ulkoasussaan.